Kiinnostavaa miten USA:n uskottavuus ihmisoikeuksiin sitoutuneena toimijana on ‘terrorismin vastaisen’ sodan aikana vajonnut tasolle, jolla pata-arvokonservatiiviset HS.fi:n kommentoijatkaan eivät enää usko Guantanamossa vangeista kidutettuja tunnustuksia.

Se että näin kokonaisvaltaisesti uskottavuutensa menettänyt valtio kykenee normaaliin kansainväliseen toimintaan taas kertoo ikävää kieltä siitä kuinka heikosti ihmisoikeudet ovat kansainväliseen järjestelmään juurtuneet. Ihmisoikeuksiin vedotaan kun se sopii syvempään agendaan, kuten ulkoministeri Clinton ilmaisi: “But our pressing on those issues [human rights] can’t interfere with the global economic crisis, the global climate change crisis and the security crises.” Valtion legitimiteetin liittäminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on tällä hetkellä poliittinen instrumentti, ei universaali periaate.